Teksti: Eli Harju
Kuvat: Wikimedia Commons
Tampereen Tuomiokirkko rakennettiin luonnonkivestä vuosina 1902–1907, joten se on uudempi kuin 1800-luvun eri vuosikymmeninä rakennetut Keskustorin Vanha Kirkko, Finlaysonin kirkko tai Aleksanterin kirkko. Uusi kirkko tulikin tuolloin tarpeeseen, sillä Kyttälään oli muuttanut runsaasti työläisiä, joille ei ollut kirkkoa lähistöllä.
Hugo Simberg aloitti kirkon sisätiloihin maalaamisen vuonna 1904. Hän valitsi aiheensa ja tekniikkansa itse, ja herättikin aikoinaan varsinaisen kohun. Simbergin lisäksi kirkossa maalasi Markus Enckell, joka toteutti alttaritaulun Ylösnousemus.
Simbergin ehkä tunnetuimpiin kuuluvat freskot, Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha, sijaitsevat Tuomiokirkossa. Simberg tosin teki molemmista aiheista useita versioita, eikä näistä kumpikaan ole lajinsa ensimmäinen teos.
Tuomiokirkon Haavoittunut enkeli on sikäli erityinen, että maalaamalla taustalle kaksi tehtaanpiippua Hugo Simberg sijoitti juuri tämän version teoksestaan Tampereelle. Esimerkiksi teoksesta maalattu tauluversio sijoittuu Töölönlahdelle.
Langennut tai taivaasta pudonnut enkeli oli aikakauden taiteessa tavallinen aihe, joka usein liittyi taivaasta karkotettuun Luciferiin. Simbergin teosta on kuitenkin pidetty myös kuvana taiteilijasta itsestään, kertoi tutkija Nina Kokkinen Kulttuuritoimituksen haastattelussa vuonna 2019. Simbergillä oli kova kaipuu totuuteen ja puhtaaseen uskoon, yhteyteen jumalan kanssa.
– Haavoittunutta enkeliä on usein pidetty Simbergin omakuvana. Monissa kirjeissään hän sättii itseään ja sanoo, että hän ei koskaan tule saamaan oikeaa uskoa, löytämään rakkautta tai olemaan taiteessa niin kuin Akseli Gallen-Kallela. Tietynlainen riittämättömyyden tunne on vahvasti läsnä hänen jutuissaan. Hän koki, että hänen kapasiteettinsa ei riittänyt jumalallisuuden saavuttamiseen, vaan enkelit tippuvat, ja hän tippuu takaisin maallisten ilojen pariin, Kokkinen sanoi.
Kuoleman puutarha -fresko Tuomiokirkossa valittiin Suomen parhaaksi taideteokseksi Aamulehden lukijaäänestyksessä vuonna 2005. Myös tätä aihetta Simberg maalasi monta kertaa. Teos on hyvin pidetty, ja sitä myydään postikortteina, julisteina ja hiirimattoina.
Simbergin kuolema on herkkä ja lempeä luurankohahmo, joka hoivaa kasveja hellästi. Taiteilijan itsensä mukaan puutarha on paikka, johon sielut menevät ennen taivaaseen pääsyä. Hän ei kuitenkaan selittänyt sitä, miksi taivaaseen pääsyä pitää odottaa.
Haavoittuneen enkelin ja Kuoleman puutarhan lisäksi Simberg maalasi Tuomiokirkkoon pääholvin keskellä sijaitsevan käärmeen ja lehteriä kiertävän Elämänköynnöksen sekä suunnitteli värilasi-ikkunat. Nykyään rakastetut teokset olivat aikanaan myös hyvin kiisteltyjä: kuolemaa, käärmettä ja alastomia köynnöksen kantajia ei pidetty sopivina kirkkoon.
– Se oli vähältä piti -tilanne, että niitä olisi ruvettu sensuroimaan. Simberg ihan takuulla tiesi, että otti ihan järjettömän riskin. Kaikki tiesivät, että alastomuus oli riskialtis juttu, kertoi Kokkinen Kulttuuritoimitukselle.
