Kirjailija Minna Canthin syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 180 vuotta. Muistomerkki Hämeenpuistossa on vain yksi monista Canthin patsaista Suomessa.
Teksti ja kuvat: Eli Harju
Kirjailija, toimittaja, kauppias ja aikansa tasa-arvovaikuttaja Minna Canth, omaa sukua Johnson, syntyi Tampereella osoitteessa Puutarhakatu 8 sijainneessa talossa. Rakennus purettiin vuonna 1923, mutta tilalle rakennetun seinässä on edelleen muistolaatta Minna Canthin syntymäkodin paikan merkiksi.
Vuonna 1853 perhe muutti Kuopioon, missä Minna Canth kävi koulua ja siirtyi sitten opiskelemaan Jyväskylän seminaariin. Siellä hän meni myös naimisiin ja asettui asumaan Jyväskylään. Kun puoliso Johan Ferdinand Canth kuoli vuonna 1879, Minna Canth muutti lastensa kanssa takaisin Kuopioon, missä asui elämänsä loppuun.
Niin Kuopiossa kuin Jyväskylässä onkin Minna Canthin patsaat. Tampereen Hämeenpuistossa seisova muistomerkki esittää nuorta Minna Canthia, koska täällä tämä vietti varhaislapsuutensa. Nuoren Minna Canthin patsas on myös hänen opiskelukaupungissaan Jyväskylässä.
Muistomerkin takana on kohokuva Canthin näytelmästä Anna-Liisa. Näytelmässä päähenkilö surmaa salaa avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsensa. Canth käsitteli usein teoksissaan naisen asemaa ja luokkaeroja, ja myös Anna-Liisan on tulkittu kertovan siitä, miten kaksinaismoralismi syyllistää naisia mutta suojelee miehiä.
Minna Canthin muistomerkkiä varten järjestettiin kilpailu, johon kutsuttiin kuusi eri kuvanveistäjää. Kilpailun voitti kuvanveistäjä Lauri Leppänen. Hänen kilpailuun lähettämänsä luonnos oli nimeltään Taistelija.
