Niityt ovat uhanalaisia koko Suomessa. Iidesjärven rannalla arvokasta vanhaa niittyä suojelevat lehmät.
Teksti ja kuva: Eli Harju
Iidesjärvi on Tampereen tunnetuin lintujärvi, jolla pesii esimerkiksi naurulokkeja, silkkiuikkuja, liejukanoja ja nokikanoja. Monenlaisten lintulajien lisäksi järven alueella tavataan muun muassa lepakoita ja harvinaisia viitasammakoita, ja kesäisin myös lehmiä.
Iidesjärven etelärannalla sijaitsee Hevoshaka, vanha niitty, joka on aikaisemmin ollut osa vanhaa viljelysmaisemaa. Hevoshaassa kasvaa vielä perinteistä niitty- ja viljelysmaiden kasvillisuutta, ja kaupunki on määritellyt sen arvoniityksi. Arvoniitty tarkoittaa niittyä, joka on erityisen tärkeä maiseman, kulttuuriperinnön tai luonnon monimuotoisuuden kannalta. Suomen niittyjä uhkaa kuitenkin rakentamisen lisäksi umpeen kasvu, jolloin perinnelajit eivät pärjää enää varjoiseksi muuttuneella alueella. Kun vanhat lajit häviävät, myös niitä tarvitsevat hyönteiset käyvät harvinaisemmiksi. Silloin myöskään linnut eivät pärjää enää samalla tavalla.
Lehmät auttavat niityn vanhan kasvillisuuden suojelussa. Suomenkarjan hiehoja eli poikimattomia naaraslehmiä tuli kesäasukeiksi ensin järven itäpäähän vuonna 2021, ja viime kesästä asti niitä on ollut myös Hevoshaassa. Hiehot omistaa Ahlmanin koulu.
Laiduntaminen pitää kasvillisuutta matalana, jotta perinnekasvit pärjäävät, ja maisemaa avoimena. Eläinten lanta tuo alueelle myös lisää hyönteisiä, joista hyötyvät lintujen lisäksi sammakot, lepakot ja korennot. Suomenkarja on sekin kulttuurihistoriallisesti arvokas alkuperäisrotu, joten se sopii rannan ennallistamistyöhön hyvin.
Aitauksella on sen verran kokoa, että lehmiä saattaa joutua hieman haeskelemaan, mutta Hevoshakaa kiertää jalan helposti kuljettava polku. Polkua pitkin aitauksen taakse kulkemalla näkee hyvin myös kelluvan pesälautan, joka rakennettiin vuonna 2021 turvalliseksi pesäpaikaksi naurulokeille, joiden pesiä minkit ja supikoirat rosvoilevat.
Lehmillä on ruokaa aitauksessa ja seuraa toisistaan, joten niitä ei saa ruokkia. Aitaukseen ei myöskään kannata koskea, koska siinä on mukana sähkölankaa, eikä sen sisäpuolelle kannata mennä, vaikka kauniiden eläinten rapsuttelu helposti mieleen tuleekin.
Juttua muokattu 27.6. klo 15:50. Korjattu paikkamäärettä ingressissä.
