Teksti: Eli Harju
Kuva: Esa-Pekka Niemi
Sinuiksi ry järjestää Tampereen Pride-tapahtuman Manse Priden jo kymmenettä kertaa. Juhlavuoden teemana on Yhdessä entistä vahvempina, ja Prideä vietetään Tampereella 10.–16.6.2024.
– Pridea tarvitaan niin kauan kuin joku kokee, että olisi parempi olla olematta kuin olla se, joka on, sanoo Tampereen Sinuiksi ry:n toiminnanjohtaja Mico Ylimäki.
Manse Pride on Suomen toiseksi suurin Pride. Siitä on haluttu tehdä omanlaisensa ja Tampereen itsensä näköinen. Sinuiksi ry itse järjestää tapahtumaviikolle ainoastaan kourallisen verran ohjelmaa, marssin ja pääjuhlan pääpäivänä lauantaina 15.6. Muutoin tapahtuman sisällöstä vastaa paikallinen yhteisö.
– Haluamme, että ohjelmassa näkyy monimuotoisuus ja yhteisön vahva ääni, ja että se on ei-kaupallinen, Ylimäki kertoo.
– Sanon itse tätä villasukkameiningiksi. Meillä ei ole sellaista isoa kaupallista paraatia, vaan itse tehdyn oloinen, lämpimän turvallinen tapahtuma.
Juhlavuonna tapahtuman suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen. Ylimäen mukaan suojelijaksi haluttiin kutsua henkilö, joka tietää sateenkaarivähemmistöjen oikeuksista, ja Halonen on urallaan edistänyt intersektionaalista yhdenvertaisuutta.
Tänä vuonna lauantain Pride-marssia varten kokoonnutaan Keskustorille. Kokoontuminen alkaa kello 13, ja marssi lähtee kello 14.
Suunniteltu reitti kulkee Hämeenkadulta Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun kautta kautta Sorsapuistoon. Esimerkiksi viime vuonna marssi kulki Rongankadun kautta.
– Emme suostu enää siihen, että meidät laitetaan sivukujille marssimaan. Haluamme olla keskeisellä paikalla, Ylimäki sanoo.
Oikeus kaupunkitilaan näkyy myös juhlavuoden visuaalisessa ilmeessä. Vuoden 2024 julisteen ja muut graafiset elementit on suunnitellut Esa-Pekka Niemi ja siinä värikkäiden hahmojen taustana on pelkistetty Tampereen kartta.
– Niiden viesti on, että kadut kuuluu meille. Meillä on oikeus näkyä ja kuulua.
Kaksin käsin kiinni yhdenvertaisuudesta
Nykyiselle Pride-tapahtumalle Tampereella raivasivat tietä Leimautumispäivät ja Vapautuspäivät. Koko maailman ensimmäinen Pride-marssi järjestettiin jo yli 50 vuotta sitten New Yorkissa ja sillä vastustettiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistunutta poliisiväkivaltaa.
Vuonna 1988 Tampereen silloisen yliopiston ylioppilaskunnan TAMYn piirissä toimineet seksuaalivähemmistöihin kuuluvat järjestivät ensimmäiset omat kulttuuripäivänsä, Leimautumispäivät. Niiden iltajuhlana pidettiin Leimautumisbileet, joissa tulijat saivat leimata itsensä sopivaksi katsomallaan leimasimella esimerkiksi homoksi, lesboksi tai biseksuaaliksi.
Leimautumisbileet olivat niin suositut, että niistä tehtiin toistuva tapahtuma. Järjestelyvastuu siirtyi kuitenkin pian Vagabondi ry:lle, joka on nykyisen Manse Priden järjestäjän Sinuiksi ry:n edeltäjäyhdistys. Leimautumisbileet tunnetaan nykyään nimellä Leimarit, joka on myös rekisteröity tavaramerkki, ja niitä järjestetään edelleen säännöllisesti.
Vuonna 1993 Tampereen SETA järjesti Tampereen ensimmäiset Vapautuspäivät. Vapautuspäiviä oli pidetty Helsingissä jo pitkään, ja ne kasvoivat ajan mittaan mielenosoituskokouksesta monipäiväiseksi kokonaisuudeksi, johon kuului muun muassa kulkue ja iltajuhla.
Tampereen ensimmäinen virallinen Pride-festivaali järjestettiin vuonna 2005. Vakituiseksi joka vuotiseksi tapahtumaksi Pride kuitenkin muuttui kuitenkin vasta vuonna 2014. Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta, ja viime vuonna siihen osallistui yli 6 000 kävijää. Ylimäki arvioi, että tänä vuonna kävijöitä saattaa olla vielä enemmän.
– Yhdenvertaisuus on edelleen asia, josta pitää pitää kaksin käsin kiinni, hän sanoo.
– Olen tavannut paljon sosiaalityöntekijöitä muualta Euroopasta, ja he sanovat, että Suomi on ollut yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon mallimaa, jota kohti ollaan kuljettu. Mutta nyt heitä pelottaa, että jos Suomi ottaa takapakkia, se vaikuttaa myös Etelä-Eurooppaan. Kerrannaisvaikutukset näkyvät ja esimerkiksi Italiasta ollaan saatu viestejä, että saavutetut oikeudet eivät ole itsestäänselvyyksiä. Nyt korostuu se, että pitää pitää oikeuksista kiinni ja näyttää, että meitä marginalisoituihin ryhmiin kuuluvia ihmisiä on paljon. Meillä on ihan yhtä iso oikeus olla olemassa kuin kenellä tahansa muullakin.
Lue sateenkaariaiheista myös:
Mitä kuuluu Suomen vanhimmalle yhä toiminnassa olevalle sateenkaariravintolalle?
Näin runomuraalit Tammelassa kertovat oikeudesta rakastaa
Onko Tove Jansson Priden puistojuhlassa?
Juttua muokattu 10.6.2024 kello 18:30 lisäämällä marssin kokoontumisen ja lähdön kellonajat.
